Kuulumisia

Pulla kävi hakureeneissä viikonloppuna Järvenpäässä, otettiin muutama pisto ja suorapalkka, tulin huomaanneeksi ,että taitaa Pulla olla aika villi ja vapaa, kun toimi metsässä aivan oma-aloitteisesti. Eli ekalle maalimiehelle meni hyvin ja sai palkan siltä heti kun tuli piilolle, mutta kun aloin kutsua Pullaa sieltä pois olikin kerinnyt ihan itse päätellä missä oli seuraava maalimies ja menikin itse keskilinjan yli ilman ,että näin koko otusta, ennenkuin kuulin maalimiehen kehuvan Pullaa löydöstä. No ainakaan ei voi olla Pullalla motivaatiosta puutteta... Muuten koko reeni meni aivan hyvin, Pullalle vaan hiukan enempi kuria niin kyllä siitä hyvä tulee.
Oltiin Heidi Helinin kanssa reenailemassa hakua Nurmijärven suunnalla viikolla ja nyt Pullalle laitettiin maalimiehet yksitellen. Ekalla ja tokalla maalimiehellä Pullalla oli suorapalkat ja tuovat Pullan keskilinjalle syötellen samalla lihapullia, kolmannelle meinasin että kokeillaa nyt miten menee kun otetaan koko kuvio, eli hakee rullan maalimiehelta ja tuo mulle, lähetän näytölle, yritän roikkua näyttöliinan perässä. Olin aivan yllättynyt kun reenit meni aivan kuin olin suunnitellut. Ei mitään probleemia Pullalla etteikö olisi jaksanut juosta näytölle vaikka osan matkasta roikuin liinassa kiinni.
Alkaa pikkuhiljaa olla Pullan takajaloissa voimaa, että ei väsähdä heti vaikka joutuu juoksemaan näytölle, tosin vain yhdelle maalimiehelle tällä kertaa.
Pitko on edelleen saikulla ja joutuu tyytymään seuraneidin rooliin. Vaikka kyllä koville sillä ottaa semmoinen virka. Pitkolla ontuminen on vähentynyt huomattavasti ja näyttäis , että parempaan suuntaa ollaa menossa. Kädet ristiin, että lääkekuuri tehoaa ja päästää paranemisen myötä jälleen reenailemaan, siihen asti Pitko saa tyytyä olemaan rauhallisesti.

Pitkon lääkärisssä käynti

No eilen sitten ajettii Hesan keskustaa Timo Talvion vastaanotolle Pitkon kanssa ja kyllä pikkuisen jännitti tietysti ajaminen Hesas, kun on tällainen maalaistollo (siis minä ite) ja että mitä sieltä Pitkon jalasta löytyykään loppupelissä. Pitko rauhoittiin jalan tutkimista varten ja sitten otettiin vielä röntgenkuvat että nähdään minkälainen on kinnernivel. Nivel oli aivan terveennäköinen ja mutta kun otettiin näyte nivelnesteestä siinä näkyi että siellä oli ärhäkkä niveltulehdus. Pitko sai kunnon lääkekuurin jatkohoitona ja toivotaan parasta että tulehdus paranis ja Pitko toipuu kuntoon.
Tänä aamuna Pitko käveli jo paljon paremmin kuin eilen, hyvältä näyttää jo tässä vaiheessa.

Pullan reenejä

Nyt kun Pitko on vielä sairaslomalla niin olemme Pullan kanssa reenailleet hakua ja esineitä. Hakureeneissä on Pullalla otettu vain suorapalkat, koska Pullan kunto ei ole vielä niin hyvä että jaksais juosta monta kertaa maalimiehelle ja takaisin sitten näytölle. Hyvällä motivaatiolla Pulla tekee töitä ja on selvästi halukas etsimään maalimiehet metsästä.
Esinereeneissä on selvästi motivaatio kasvanut, kun on ollut pakollinen pitkä tauko reeneissä .
Viimeisessä esinereeneissä Pullalla oli neljä esinettä ja kaikki oli valmiina, toi hyvin esineet ja nenä oli hyvin auki heti alusta lähtien. Hyvältä näyttää ainakin nyt Pullan tekemiset.

Pitkolla on saikkua vielä epämääräinen aika ennenkuin syy ontumiseen on selvitetty. Torstaina 9.10 vien Pitkon Timo Talvion vastaanotolle ja katsotaan mitä hän löytää Pitkon röntgenkuvista ja mihinkä tulokseen hän päätyy Pitkon ongelman suhteen.

P & P ja Kajjaanilaiset Hyvinkäällä uimassa

Pulla ja Pitko kävivät tässä muutamia kertoja uimassa Hyvinkäällä. Ja yhdellä uintireissulla saatii mukaan Ritva, Kirppu ja tietysti pieni Miina. Allas jaettiin puoliksi niin Kajjaanin porukka uikkasi toisella puolella ja me toisella. Kyllä oli hellyttävän näköinen pikku Miina kun sai uimaliivit päälleen ja pääsi tutustumaan uima-altaan veteen. Ja kyllä hän siellä räpiköi kun Ritva vähän auttoi veteen menemisessä. Kirpulle myös puettiin uimaliivit päälle koska viime kerrasta oli sen verran pitkä aika että oli taas uusi juttu tämä uiminen altaassa. Mutta kyllä molemman Mannuset nauttivat kun saiva irrotella uima-altaassa räpiköimistä. Kun näytti Kirpulla taas uiminen alkavan muistua mieleen niin Ritva päätti riisua liivit pois, että Kirppu voisi hypätä kunnon molskahduksella veteen, ja kyllä vesi roiskui kun Kirppu loikkasi. molskahduksesta päätellen olisi luullut isommankin koiran hypänneen. ;)



Pulla uikkasi sitten altaan toisessa päässä ja oli oikein elementissään kun pääsi näyttämään uintitaitojaan. Hypähdys veteen lelun perässä ja käännös takaisin tuomaan lelua, jotta taas voitaisiin heittää takas vetee. Pullalla on tosi jännä tyyli uida, HÄNTÄ TÄYTYY OLLA EHDOTTOMASTI PIIKKI SUORAAN PYSTYSSÄ! Niinkuin purjelaivoissa masto ovat.....

Poika joka oli siellä töissä tuli juttelemaan kanssani kyseli kuinka vanha Pulla on? Kerroin että Pulla on täyttänyt jo 8v. Poika oli ihan hämmästynyt koska oli luullut Pullaa jotain 3 vuotiaaksi! Olin ihan otettu, toki eihän Pulla vaikuta ollenkaan vanhalta. Kerroin myös pojalle, että Pullalta on leikattu molemmista takajaloista ristisiteen, sanoi että ei olisi uskonut kun ei näyttänyt mitenkään liikkuminen epäpuhtaalta.

Siinä se uintiaika läheni loppua ja oli aika saada Pulla pois vedestä ja kuivaukseen. Sanoin Ritvalle että vien Pullan ensin autoon ja tulen sitten auttamaan toisen koiran kuivaamisessa. Tietysti kun olen mukavuuden haluinen niin sanoin Ritvalle, että voin vaikka kuivata tuon pikku Miinan, on vielä "helppo" kuivata pyyhkeellä kun voi nostaa koiran syliin ja siinä kuivaa. Ei tarvitse olla kumarassa.

Hyvin meidän uinti reissu meni vaikka Pitkoa harmitti kun ei päässyt tällä kertaa uimaan. Syynä oli kun ontuu vielä takajalkaa.

P & P:n kuulumisia

Niinpä se kesä vierähti aivan huommaamattomasti ja syksykin tekee tuloaan. Ja aikaa on vierähtänyt kun viimeksi olen ehtinyt kirjoitella kuulumisia Pullasta ja Pitkosta.

Pulla on toipunut tosi hyvin ristarileikkauksista ja menee kuin pieni sika metsässä kun pääsee juoksemaan vapaana, olemme myös alkaneet käydä Porvoossa laskettelurinteessä juoksemassa ja kävelemässä ylös (huom. Pulla juoksee rinnettä ylös, en minä). Tavoittena on saada hyvät lihakset takajalkoihin ja samalla myös voimaa, että päästäis ensi vuonna kisaamaan jälleen. Kesällä myös uitiin paljon mikä on myös hyvää liikuntaa ja samalla Pulla joutuu käyttämään molempia takajalkoja tasapuolisesti.

Hakua ollaan myös reenailtu Pullan kanssa jonkin verran, että saan sillä mielenkiinnon pysymään korkealla ja ettei taito pääse ruostumaan. Kovasti on innokas kun pääsee hakurataa tallomaan sitten otetaan muutama pisto etsimistä. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita kyllä piisaa kun katsoo Pullan menoa metsässä. Takajalkojen voima ei vielä ole niin hyvä että meno olisi täydellistä ja sulavaa mutta kyllä se ensi kesänä on jos ei tule mitään takapakkia.

Pitkon kanssa ollaa tällä hetkellä sairaslomalla kun revähdytti takajalan ja alkoi ontumaan pahasti jalkaa. Siinä meni sitten ohi toko-piirimestaruuskisat kuin Porvoon näyttelyt. Kyllä harmittaa, mutta elämä on....

Pitko kyllä on ehtinyt näytelmissä juosta kesän aikana.
28.06.2008 Järvenpäässä saatiin AVO EH, Tuomarina Bojan Matakovic
17.08.2008 Heinolassa ja saatiin AVO EH1. Tuomarina Roger Vanhoenacker.
24.08.2008 Hämeenlinna ja saatiin AVO ERI2 PN 4 Tuomarina Hassi Assenmacher

Pitkon tekemisiä

Eilen tuli todistettua, että Pitkolla on todella tarkka hajuaisti. Tultiin illalla kotiin ja otin Pitkoa autosta ulos (vapaana) ja käskin sen mennä omalle pihalle, jäi kuitenkin pällistelemään siihen auton viereen, olin menossa ajamaan sitä pihalle päin kun nosti kuonon ylös ja haisteli ilmaa, oli saanut jonkun hajun nenäänsä... Ennen kuin kerkisin saaha koirasta kiinni oli jo mennossa ajotiellä ja suoraan naapurin pihalle. Minä kauhulla kuuntelemaan tuleeko autoja samalla kun Pitko ylitti tien, onneksi ei.! Ei muuta kuin juokse naapurin pihalle hihna kourassa ja yritä saaha Pitko kiinni, ei kuunnellut mitään käskyjä vaikka kuinka komensin (per...le). Olin varma että oli haistanut naapurin kissan ja sitä menossa jahtaa... eipä ollut kissa minkä haistoi vaan SIILI!! Onneksi sain kytkettyä Pitkon ennen kuin sattui mitää vakavampaa. Naapuri tietysti kattomaan mitä (hel...tiä) minä heidän pihalla mesoan, nolona selittämään että Pitkoa tulin hakee kun siilin hajun perässä heidän pihalle ryntäsi. Ja sitte Pitko vielä ei muka edellisenä iltana löytäny maalimiestä umpparista reeneissä kun oltiin. Paskanmarjat sanon minä.

Pullan ja Pitkon kuulumisia

Niin on taas vierähtänyt aikaa kun viimeksi on kirjoiteltu, syy oli kun ukkosella koneet hajosi ja piti hankkia uudet "vehkeet".

Pullalle kuuluu tosi hyvää, ollaan kuntoutettu jalkoja erilaisilla liikuntamuodoilla ja vauhtia piisaa vaikka toisille jakais. Ollaa käyty uimassa muutamia kertoja oikein järvessä ja tuntuu Pullalla olevan tosi kivaa kun saa uida ja muutenkin on saanut juosta vapaana. Häkkielämä on taakse jäänyttä elämää ja Pulla nauttii vapaudesta. Hakureeneissä Pulla on päässyt tallaamaan rataa ja sen jälkeen on otettu yksi pisto missä Pulla saa lähteä etsimään maalimiestä ja palkattu samantien kun on löytänyt etsimänsä. Motivaatio on kohdalla.

Pellolla on muutamia kertoja päästy jäljestämään ja kyllä on hinkua päästä autosta ulos ja jäljelle. Rauhoittuu hyvin, ajaa rauhallisesti tarkastaa joka askeleen ( makupaloja vielä aika paljon jäljellä) motivaatio hyvä. Esineet (kepit) meinaa jäädä kun jälki on tärkeämpi.

Tottista ja muita temppuja ollaa reenailtu vähän kerrassaan, kun vielä on oltava varovainen ettei tule mitää äkkinäistä tehtyä, kun takajaloissa ei lihakset ole vielä niin hyvät. Mutta kyllä Pullasta vielä kuullaan, tähtäimessä ensi vuonna kokeisiin jos ei mitää onnettomuuksia tule eteen...... =D


Pitko on ollut näytelmissä 28.6. -08 Järvenpäässä ja sai Avo EH1. Ihan hyvä reissu kaikinpuolin, Pitko käyttäytyi hyvin kehässä ja sain juoksemaan hyvin.

Reenailtu on tottista ja hakua, välillä ollaan käyty pellolla jäljestämässä.

Tottiksessa alkaa mennä liikkeet aika hyvin, esteen yli hyppäämisessä on vielä paljon tekemistä kun Pitkolla on tosi huono tyyli hypätä, hyppää enempi pituutta kuin korkeutta. Sitä vaan mietittävä mitenkä saan sen hyppäämään esteen yli ilman että jalan kolahtaa esteeseen.

Hakuillussa on ilmasut saatu paremmaksi ja hakee "ukkoja" hyvin, eiliseen asti, siinä sitten oltiin ihmeissään kun lähetin Pitkon umpipiilolle, joka on sellainen maakuoppa ja kansi päällä, lähti hyvi hakemaa "ukkoa", itse aloin kävelee hitaasti piilolle päin palkatakseni sen kun ilmasee hyvin. Ja kas kummaa, ei alkanut haukkua kuulua olin aivan ihmeissäni, eikö koira ollut löytänyt piiloa? Kävelin hitaasti eteenpäin ja kattos vaan siellä likka haisteli aivan muina "miehinä" maata piilon ympärillä ja oli kuin ei maalimietä olis ollut lähelläkään!!? No mitä siinä muuta kuin koira kiinni hihnaan ja sanoin maalimiehelle, että nousee ylös ja näyttää minkälainen palkka olisi ollut jos olis ilmaissut piilolla. Siitä sitten raahaamaan koiraa pois mettästä ja reenit oli siinä. Että nyt sitte miettimään missä vika kun ei alkanut ilmaista piilolla..... =(

Pelolla olla jäljestetty muutamia kertoja ja ajaa hiukan liian kovaa, mun mielestä, tarkastaa melkein kaikki askeleet (makupaloja on vielä aika paljon jäljellä) motivaatiota kyllä riittää jäljellä ja esineet ilmaisee hyvin. Kyllä se tästä lähtee menemään eteenpäin paremmin myös jälki.

Oulun jälkimainingit ym. ym.

Niin sitä kävin lääkärissä käteni takia, jonka satutin Oulussa 7.6.-08, kun oltiin Pitkon kanssa tokokokeessa. Lääkäri passitti ultraäänitutkimukseen jossa todettiin jonkinlainen jännevaurio, josta seurauksena piti vielä tilata ortopedille aika, joka tutki kuvat tarkemmin ja päätyi siihen tulokseen, että olisi syytä mennä oikein käsikirurgin vastaanotolle jossa mietittäis mitä seuraavaksi kädelle tehtäisiin. Kyllä menee mielenkiintoiseksi nämä tokokokeissa käymiset, eritoten kaikenlaiset "sivutuotteet" (lue: tapaturmat). No näitä aina sattuu....

Kuten myös tässä kotikentällä sattuneessa reenissä, kun palkkasin Pitkoa patukalla hyvin tehdystä seuraamisesta, sattui vaan olemaan sormi siellä Pitkon hampaitten ja patukan välissä. Arvata saattaa, että sattui "pieni" tapaturma, sormessa haava ja verta vuoti kunnolla. Onkohan vika minussa vai Pitkon kordinaatiossa vai liian pienessä patukassa?? Oli miten oli niin ainakin minua sattuu joka tapauksessa..! :(

Jotain hyvääkin tapahtuu sentään tässä meidän ( Pitkon ja minun ) yhteiselämässä. Tuli käytyä näyttelyissä Kotkassa sunnuntaina 15.6. ja näytelmä meni yli odotusten!!

Saatiin ERI1 PN1 SERT CACIB VSP!! Tuomarina Kirsi Laamanen. Kyllä siellainen saavutus saa unohtamaan kaiken vastoinkäymisen mitä tässä nyt on pienen ajakuluessa ollut.

Ja sitten vielä kun käytiin Pullan jalan kontrolliröntgenissä niin siinä todettiin että luutuminen on tapahtunut oikein hyvin ja nyt sitten vaan aletaan kuntouttamaan Pullaa kohti uusia haasteita, aikaahan siihen menee ennenkuin Pullan takajalat ovat täysin kuntoutuneet ja lihakset kunnolla palautuneet, mutta jos vaikka ensi vuonna olis mahdollista jatkaa kilpailemista. Se jää nähtäväksi, siihen asti on vaan keskityttävä tuohon "pikku" mannuseen.......

Joukkuetoko - SM Oulu 7.-8.-08

No nyt se on koettu toko-sm:t Pitkon kanssa. Lähdettiin porukalla ajelemaan perjantai-aamuna 6.6. kohti Oulua. Ari ja Irkku edellä ja minä ajelin heidän perässään. Matka oli kieltämättä pitkä ja taukojakin oli pakko pitää, että jaksettiin perille. Majoituksemme oli Nallikarin retkeilyalueella pienissä mökeissä, ihan mukavat mökit ja hyvin siellä nukutti.
Perjantai- iltana oli ilmoittautuminen, Äimäraution raviradalla, jonka Irkku joukkueenjohtajana hoiti ja Pitkolle arpa heitti lauantai-aamun tunnistustarkastukseen. Sitten kentään tutustumaan ja leikkimään, ettei Pitkosta kenttä tuntuisi seuraavana aamuna kovin vieraalta.
Illalla sitten majoituspaikkaan suunnittelemaan miten lähdetään aamulla liikkeelle.
Lauantai-aamu valkeni ehkä liian aikaisin, kun tuntui ettei ollut nukkunut tarpeeksi. Mutta olihan se vaan noustava ylös ja koirat hoitamaan ja ulkoiluttamaan. Sitten aamupalalle porukalla Ari, Irkku ja Milla mukana. Siinä aamupalalla leipää syödessäni Ari hoputti, että syö nopeasti että ehditään tunnistustarkastukseen. Sanoin et yritän parhaani ja hampaani jauhoivat leipää suussani kuin myllynkivet jyviä myllyssä. Sillä seurauksella, että purin kieleeni oikein huolella, Verta valuen( ei kuitenkaan huolestuttavasti) söin aamupalan loput ja ehdittin aivan hyvin tarkastukseen. Sitten olikin vuorossa teltan pystytystä kehien luokse ja häkkien raahaamista ym.ym. Vielä koirat kun saa siirrettyä teltalle niin voi alkaa keskittyä koska on oma vuoro mennä kehään. Hain Pullan autosta ensin ja olin ottamassa muovikassia mukaan, jossa oli vesipullot ja -kuppi, kun oikean käden ranne petti ja kassi tipahti maahan, ranteeseen sattui oikein kunnolla. No Pulla oli vietävä kumminkin teltalle häkkiin ja sen jälkeen etsimään toimisto tai jotain josta vois saada kylmäpussin ranteeseen. Löytyhän sellainen ja hiukan helpostusta tuli käteen. Sitten olikin Pitkon vuoro siirtyä teltalle, keskittyä omaan kisasuoritukseen.
Vihdoin meidän vuoro koitti ja ei muuta kuin kehään koettamaan onnea, kyllähän sitä oli osaamisen lisäksi koska saatiin ykköstulos 168p vaikka yksi liike ( seisominen ) meni nollille.
Niin sitä "veren maku"suussa ja käsi kipeenä saatiin sentään kunnialla oma osuus tehtyä.
Kiitos kaikille jotka ovat auttaneet meitä tähän saavutukseen.
Eikä tässä vielä kaikki kommellukset ollut.
Katseltiin Pitkon kanssa kehäsuorituksia kun olimme oman ossutemme tehneet, Pitko keksi jotain joka oli mielenkiintoista ja sitä piti sitten ryntää ihmettelemään. Koska en ollut varautunut sellaiseen sai Pitko minut kiskaistu pitkin pituuttani nurmikolle. Ennenkuin pääsin sieltä ylös niin johan Pitko kerkisi talloa pääni päällä muutamia kertoja ja kun piste iin päälle istahti muina miehinä mun pään päälle, että yritä sieltä sitten tulla ylös kun vajaa 40kg rottista istuu harteilla...! =D Jotenkin se lopulta onnistui. Taisi porukalla olla hauskaa meidän kustannuksella.

Pitkon oivalluksia

Pitkolla on näin keväällä kaikenlaisia oivalluksia. Hän on kunnostatunut roskien keräämisellä kun ollaan lenkillä, kaikenlaisia roskia sitä on maantien varressa, tyhjiä oluttölkkejä, -pulloja, alumiinivuokia, einespakkauksia vaikka mitä. Pitko kyllä haistaa ja näkee missä milloinkin on roskia, ja tuo tietenkin mulle kaiken mitä löytää.


Tässä yksi ilta istutin maahan salaatia, olin ostanut ruukkusalaattia ja syönyt niin että kanta ja multapaakku olivat jäljellä, 4kpl. Ajattelin että eipähän tarvi ostaa enempää kun kasvavat omassa pihassa. (huom.ajattelin). Ihmettelin miksi Pitko ei tullut mukanani etupihalle kun olin saanut salaatit maahan vaan jäi loikeilee nurmikolle. Aattelit että olkoon kun siellä oli varjoa missä olla. Kävin hakemassa kastelu vettä ja kun palasin salaattipenkin luokse jäljellä oli vain iso KUOPPA. Pitko oli varmaan kuullut kuinka hyvä on syödä salaattia ja kävi kaivamassa kaikki istuttamani 4kpl ylös ja SÖI paakkuineen päivineen. Se siitä kasvatuksesta. Eipä ole ennen ollut sellaista rottista jolle kelpaa vihannekset noin hyvin.

Pullan ja Pitkon kuulumisia

Tuli käytyä Pullan kanssa Apexissa Eskelisen luona kun oikean jalan leikkaushaava alkoi märkiä tosi pahasti, oli tulehtunut ja saatiin kunnon "hevoskuuri" Pullalle. Onneksi antibiootit alkoivat puree tulehdukseen pikkuhiljaa ja saatiin se tulehdus hoidettua. Toipuminen on nyt sitten alkanut mennä parempaan suuntaa ja Pulla käyttää aika mukavasti oikeaa jalkaan. Varaa jo painoa jalalle kun käy pissalla ja nostaa vasenta takajalkaa oikein miehekkäästi. =) Kävelessä kyllä vielä ontuu jonkin verran, jos löytää mukavan hajun niin kiirehtis mieluimmin kolmella jalalla kuin käyttäis neljää jalkaa ja menisi hitaammin. Joten vielä on harjoiteltava, että Pulla oppisi käyttämään kaikkia neljää jalkaa tasapuolisesti. Siinä sitä puuhaa riittääkin kun, Pullasta alkaa pikku hiljaa tuntua tylsältä, kun ei saa mennä niinkuin se itse haluasi.
12.6. on sitten totuuden hetket kun mennää Apexiin röntgenkotrolliin ja nähdään miten jalka on lähtenyt luutumaan. Siihen asti vaan hiljaa kävelyä hihnassa ja muuta kuntoutusta.

Pitkon reenejä
Pitkon kanssa olla käyty muutamia kertoja pellolla jäljestämässä. Olen tehnyt jäljen niin , että joka askeleella on makupaloja jotta saisin Pitkon tarkistamaan aseleet ja jäljestämään nenä alhaalla. Motivaatio on nyt parempi kuin viime kesänä kun vaihdoin makkarat koiran purkkiruokaan, jota laitan jäljelle. Pitko ajaa jälkeä hyvin, tarkastaa joka askeleen ja etenee määrätietoisesti jäljellä. Jäljet ovat olleet pitkää suoraa ja ruokapurkki jäljen päässä. Ilmasee hyvin purkin, käy maahan ja purkki jää etutassujen väliin. Siitä on hyvä jatkaa eteenpäin reenejä.
Ollaa myös reenailtu Pitkon kanssa tokoa, kun meidät kelpuutettiin Porvoon palveluskoirien SM-tokojoukkueeseen. Vaikka meillä ei vielä silloin ollut minkäälaista näyttöä mistään virallisista tokokisoista. Tottakai olin tosi otettu kun kuulin, että päästiin mukaan vaikka muitakin tulijoita oli.
Nyt sitten ollaan reenailtu alokasluokan liikkeitä ja minä olen opiskellut alokasluokat sääntöjä. Siinä sitä riittääkin reenattavaa. Ehkä enemmän minussa kuin Pitkossa koska, mun täytyy muistaa, että Pitko on niin paljon erilaisempi kaikessa tekemisissään kuin Pulla. Välillä on tuntunut, että tästä ei tule mitää kun luulee asiat olevan kunnossa niin tuleekin takapakkia ja taas mietittävä mitenkä sen asian junailee kuntoon. Välillä taas huomaa, että jokin asia ei olekkaan niin vaikea kuin ensin on tuntunut. Siinä sitten kuukausien reenailemisen jälkeen päätin ilmoittaa Pitkon tokokokeisiin Hyvinkäälle jotka oli 27.5.08. Ajattelin että olisi hyvä nähdä ennen toko SM:iä missä mennää kisatilanteessa kun en ole Pitkon kanssa kisannut aikasemmin.
27.5 iltapäivällä lähdettiin ajamaan Hyvinkäälle kisapaikalle. Kyseessä oli iltakisa, eikä matkaa ollut kuin alta satakilsaa. Kisapaikalla sitte ilmottautuminen ja kilpailukirjan ostaminen ja täyttäminen. Numerolapun saatuamme otettiin kisojen alkamista.

Kaikenkaikkiaan koe meni tosi hyvin saatiin 186,5p ykköstulos ja oltii alokasluokassa kolmanneksi paras.
Tuomarina oli Hannele Pörsti

Ihan hyvin ensimmäiseksi tokokokeeksi. JEEE, JEEEE......

Pitkon reenejä ja kuulumisia

Ollaan Pitkon kanssa käyty uimassa Hyvinkään koirakylpylä Aptuksessa, Pitko tykkää tosi paljon kun hän pääsee uimaan altaaseen. Pitko tietää jo mitä on tulossa kun ollaan pysähdytty Kylpylän pihalle ja aukasen oven, niin Pitko ei meinaa pysyä "turkissaaan" kun tietää pääsevänsä uimaan altaseen. Vauhtia olisi vaikka kuinka paljon kun mennää sisälle kylpylään ja Pitko näkee uima-altaan, suihkun kautta sitten pääsee uimaan ja kyllä vesi roiskuu kun Pitko "hyppää" uimaan. Tietysti täytyy ollla Pitkolla mukana oma uimalelu, jonka kanssa voi sitten leikkiä vedessä. Puolituntisen uimasession jälkeen on sitten suihku ja sitten kuivaus. Kylpylässä on kuivauspaikat"loossit" jossa on pyyhkeet ja hiustenkuivain. Hyvää harjotusta kesää varten, sitten kun luonnonvedet ovat tarpeeksi lämpimät, että niissä tarkenee uida.

Pullan kuulumisia

Kyllä nyt on mennnyt Pullan toipuminen ristisideleikkauksesta oikein kunnollla takapakkia. Ensin meni aikaa ennenkuin alkoi käyttää leikattua jalkaa, sitten kun vihdoin sain sen käyttämään sitä, niin tikkien poiston jälkeen sai jostaan jonkun bakteerin haavaan ja se tulehtui. Ei muuta kuin taas kiireellä Apexiin Eskelisen luokse ja hän otti röntgenkuvat polvesta ja jotain verikokeita, jossa määrittellää tulehduksen aiheuttajan, huuhteli nivelkapselin ja tarkisti ettei siellä ompeleet vuoda. Metallilevyt ja ruuvit joilla jalanluut on kiinnitetty olivat ok ja nivelkapselin ompeleet ok. Pulla sai oikein kunnon antibioottikuurin jolla hoidetaan tulehdusta, ja lisäksi haavaa on huudeltava useamman kerran päivässä laimennetulla betanidenillä, koska haavasta aivan valuu tulehduseritettä.

Kyllä taas toipuminen kestää kun ei nyt taas käytä jalkaa koska se on niin kipeä. Murisi oikein mulle kun koskin jalkaa, Pulla ei ole murissut mulle aikasemmin kun olen hoitanut sitä. Ressukalla on ollut kestämistä kaikesta vastoinkäymisistä.

Toivotaan että tästä eteenpäin olisi vaan kaikki parempaan päin menossa.

Pullan kuulumiset

Niin sitä käytiin Eskelisen luona Apexissa ja varattiin leikkauspäivä 30.4 , joka muuttui ma. 28.4 kun Eskelinen soitti maanantaiaamuna ja kysyi käykö leikkaus samana päivänä, kun oli tullut peruutuspaikka,tottahan toki kävi koska Pullan jalka on tosi kipeä. Niin sitä piti alkaa tyhjentää autoa häkeistä, että saan Pullan mahtumaan leikkauksen jälkeen autoon, kun en saa sitä häkkiin "pönttö" päässsä, ja ei kuin suunta kohti Malmia. Ja taas odottelemaan että saan Pullan korjattuna mukaan. Vihdoin muutaman tunnin odottelun jälkeen hain Pullan Apexista ja suunnattiin kotia kohti ja siirrettiin Pulla sitten jälleen omaan sisätarhaan missä saa taas viettää aikaansa.

Tiistaiaamu leikkauksen jälkeen ei kuitenkaa alkanut niin hyvin, kuin mitä oli edellinen samanlainen leikkaus alkanut. Pulla ei laskenut leikattua jalkaa maahan ollenkaan vaan kulki kolmella jalalla. Näin kulki vielä pari päivää leikkauksen jälkeen, jolloin huolestuin ihan tosissani. Soitin Apexiin Eskeliselle ja kerroin että Pulla ei käytä leikattua jalkaa ollenkaa ja seisoo sillä niinkuin "varpaillaan". Juteltuani Eskelisen kanssa hän meinasi, että siellä voi olla turvotusta joka painaa hermoon ja aiheuttaa, että jalka ei vielä toimi kunnolla. Katsellaan vapun yli ja sitten jos ei jalka ala toimia niin uudestaan Apexiin tarkastukseen.
Hieroin jalkaa useamman kerran päivässä ja kutittelin varpaitten välejä, varmistin että on ainakin tuntoa jalassa. Myös selkää ja häntää hieroin jos vaikka siitäkin olis apua. Kaikkea täytyy kokeilla, että saan Pullan käyttämään jalkaa.


Tänä aamuna 1.5. heti kun otin hänet sisätarhasta ei vielä varannut leikatulle jalalle, vaan kannatteli sitä ylhäällä. Meinas jo hiki tippua päästä siinä vaiheessa. Ulkona Pulla kuitenkin seisahtui ja katseli "maisemia" ja leikattu jalka laskeutui maahaan, tällä kertaa oikein päin. Siitä sitten aivan hiljakseen yritimme kävellä, jotta Pullan olis pakko käyttää sairasta jalkaa. Kun alkoi haistella maata ja kulkea samalla niin huomaamatta varasi painoa leikatulle jalalle. Jatketaa tästä eteenpäi harjoituksia ja toivotaa että koira parantuu entiselleen.

Pullan kuulumiset

Ja niin Pullan kanssa tuli käytyä Eläinklinikka Apexissa tänään perjantaina. Niin kuin itse ajattelin, että toisestakin takajalasta on ristari mennyt silloin kun Pulla kiljahti alkuviikosta kotipihalla, totesi Esa Eskelinen asian olevan juuri niin. Nyt sitten odottelemme vappuaattoa jolloin Pullan toinenkin takajalka leikataan. Edesssä on taas samallainen operaatio kuin aikaisemmin tehtiin vaseman jalan polvelle. Pullalla on taas pitkä aika edessä viettää" häkki elämää". Kyllä sitä koitellaa Pullaa ja minua kaikella epäonnella. Saa nähdä päästäänkö tänä vuonna ollenkaan kisakentille.......

Pitkon tokoreeni 24.4

Oltiin Pitkon kanssa sitten toisissa tokoreeneissä, ja tällä kertaa harjoteltiin edestä istumisesta sivulletuloa. Pitkolla kun on huonosti opetettu kyseinen liike, eli tahtoo hypätä ylös minua vasten jolloin koko homma menee pieleen, siis Pitkon perusasento on aivan vino. Siinä sitä on taas opettelemista, minulla itselläni varmaan kaikkein eniten. Muuten alkaa alokastoko olla aika hyvissä kantimissa. Toki paljon on vielä hiomista ennenkuin asiat on siinä mallissa, että kokeista tulee mahdollisimman hyvät pisteet. Siinä sitä on haastetta mulle.

Pitkon Tokoreenit 23.4

Nyt olemme aloittaneet Pitkon kanssa tokon reenaamisen. Se on pitkälti samanlaista kuin PK-tottiksen reenaus. Tokossa vaan ollaan paljon tarkempia liikkeitten suorituksista, eli kisoissa arvostelu on tarkempi.

Seuraamiset alkaa olla aika hyvässä mallissa, kunhan minä osaisin kävellä suoraan, Pitko seuraa hyvässä paikassa ja hyvällä vietillä.

Liikkeestä seisominen alkoi jo alkumetreillä mennä pieleen, kun Pitko jostain kumman syystä meni koko ajan itekseen maahan, en ainakaan omasta mielestä antannut minkäänlaista käskyä sille. No sitä sitten harjoteltiin ja onnistuihan se liike sitten loppujen lopuksi oikein. Pitko pysähty hyvin seisomaan käskyn saatua, reenaaminen on tuottanut tulosta.

Luoksetulossa Pitko oli jotenki hidas, verrattuna miten on aikasemmin tullut luokse. Vaikuttaisko asiaan se, kun olen yrittänyt saada luoksetuloa sellaiseksi, että Pitko ei törmäisi täysillä päin. Siinä on taas lisää pohdittavaa ja reenattavaa.

Esteen yli hyppy.

Alokasluokasssa koira hyppää käskyn saatua esteen yli ja jää seisomaan kun käsky "seiso" käsketään, jonka jälkeen ohjaaja menee koiran viereen ja perusasento.

Pitkolla en ole liikettä opettanut kokonaisuutena, vaan ensin opetetaan hyppäämään esteen yli, ja seisominen opetettu erillisenä asiana , sitten vasta asiat yhdistetään. Eli eilen oli ensimmäinen kerta kun otin liikkeen Pitkolla niinkuin se menee kisoissa, YLLÄTYS, se onnistui. Tästä sitä jatketaan eteenpäin reenejä.

Pitkon reenejä

Pitkon kanssa oltiin hakureeneissä tiistaina ja tällä kertaa kokeiltiin minkälainen vaikutus on Pitkoon kun ekalta maalimieheltä, joka oli valmiina piilossa, ei tulekkaan palkkaa heti vaan otin Pitkon hallintaa ensin ja sitten vasta sai maalimieheltä palkan. Toisella maalimiehellä, joka myös oli valmiina, oli ilmaisut paljon vaativammat ja kuuluvammat, kun meinas varmaan että taasko mamma tulee häiritsemään ja palkan saanti viipyy. Kyllä se vaikuttaa positiivisesti ilmaisuihin kun ei palkka tule aina samalla tavalla. Loput maalimiehet sitten otimme helpomman kaavan mukaan ja pidettiin hauskaa. Alkaa toi hallintakin luonistua maastossakin.


Tuulan kanssa jäimme vielä hakureenien jälkeen ottamaan esineitä, niitä kun tulee aivan liian vähän reenattua ja vieläpä harvemmin vierailla esineillä.



Tallasimme esineruudun ja hain Pitkon autolta, Tuula sillä väli oli vienyt 3 kpl esineitä piiloon.


Lähetin Pitkon hakemaan esineitä, meni hyvin takarajalle ja löysikin esineen ja toi vauhdilla mammalle. Kauempana olevat esineet tuli melko vaivattomasti , toki siinäkin on paljon parantamisen varaa vielä, mutta lähellä oleva olikin hankalampi. Yksi hyvä juttu tässä reenissä oli, että Pitko ei kertaakaan meinannut lähteä vaihtamaan esineitä.

Pullan kuulumiset

Niin sitä iloittiin Pullan jalan kuntoutumista maanantaina 21.4 ja oli oikein hyvä mieli itelläni ja koiralla kun saatiin vihdoin purkaa "lastentarha" jossa Pulla oli viettänyt toipilasaikansa. Niinkuin sanonta kuuluu, itku pitkästä ilosta, niin kävi myös meille vaikka ilo jäi kovin lyhyeen. Olin pihalla haravoimassa tiistaiaamuna 22.4 Pullan sai myös tulla mukana ulos. Istuskeli aivan rauhassa pihalla maailmanmenoa katsellen, minä pihaa haravalla raapien ja Pitko oli omassa ulkotarhassa. Yht`äkkiä kuului kauhia parkaisu ja kun sitte näin että Pulla tuli aidanvierellä kolmijalkasena, niin meinasin mitä ihmettä on käynyt mihin se on kolhinnut itsensä???? Kysymyksiä, kysymyksiä, ilman vastauksia. Niin kävi että kun leikattu jalka kestää, terveempi jalka prakaa..... Todennäköisesti toisestakin takajalasta sitten meni ristari poikki. Se selviää perjantaina 25.4 kun menemme jälleen kerran käymään Esa Eskelisen luona. Taitaa näillä näkymin kisakausi jäädä tänä vuonna väliin. :(

Pullan polven kontrolli

Tänään maanantaina 21. 4 käytiin Pullan kanssa Eläinklinikka Apexissa röntgenkontrollissa, eläinlääkäri Esa Eskelinen, joka leikkasi Pullan polven maaliskuussa, tutki nyt kuinka polvi taipuu ja kuinka Pulla kävelee jalalla. Sitten mentiin röntgeniin ja otettiin kuvat, kyllä vähän jännitti meikäläistä että kuinka jalka oli parantunut kun kyseessä ei ollut enään niin nuori koira. Sitten siirryimme lääkärin huoneeseen kuulemaan "tuomiota". Eskelinen oli oikein tyytyväinen kuvaustulokseen, sanoi että Pullan jalka on luutunut täysin ja voin alkaa liikuttaa Pullaa pidempiä lenkkejä, kuitenkin koiran kunnon mukaan. Ja uimistakin voidaan alkaa harrastamaan, tietysti muistettava että kuntoutus on vielä kesken. Että näillä näkymin voidaan hyvinkin tulla kilpakentille joskus syksymällä. Kyllä kannatti leikkauttaa Pullan polvi, vaikka ei ollut mitenkään halpaa lystiä, Pullan tervehtyminen on pääasia.

Pitkon toinen jälkireeni

Kun kerran alettii reenailee jälke niin täytyihän sitä mennä toisenkin kerran katsomaan kuinka tällä kertaa menee.

Tämäkin jälki oli sellainen, että makupaloja oli joka askeleella, ensimmäistä jälkeä hiukan pidempi. Kyllä oli Pitkolla intoa kun huomasi mitä ollaa menossa tekemään. Ei meinannut rauhottua paalulla millään, niin oli menossa jäljelle kuin "sotilas sotaan" meiningillä. Viimein rauhottui ja päästiin hommiin. Ja taas oli vauhtia vähän liikaakin, meinas mennä jäljen oikein tosta vaan. Ojensin Pitkoa liiasta vauhdista, ja tarkentamaan askeleet. Tarkisti sitten paremmin askeleet, mutta ei kuitenkaan syönyt kaikkia makupaloja jäljeltä. Jäljen lopussa oli "ruokakuppi", jossa oli kansi päällä. Ilmasin kupin tosi hyvin ja söi ruoan. Sen jälkeen oli taas menossa etsimään missä jälki menee. Ainakin on halua Pitkolla jäljestämiseen.

Pitkon jälkireeni

Nyt sitten on peltojälkireeneissä käyty Pitkon kanssa, oli niin hyvä keli että pakko mennä reenamaan jälkeä, kevään eka jälkireeni.

Pitkolle tein jäljen jossa oli joka askeleella makupala. Jälki ei ollut mitenkään kauhean pitkä, mutta kumminkin sen verran että näki miten jäljesti kevään ensimmäisen jäljen.

Autolta lähdettäessä Pitkolla oli jo aivan selvää mitä mennää tekemään. Malttamattomana pyrki pellolle jossa jälki oli. Paalulla istumaan ja odottaa käskyä koska saa lähteä jäljestämään. Aloitti hyvin ja jatkoi tarkistaen joka askeleen, vähän oli liikaa vauhtia ja intoa koska ei malttanut syödä kaikista askelaista makupaloja. Jäljen lopussa Pitko meinasi että kyllä jälki jatkuu kun oikein haistelee ahkerasti joka puolelle. Ei ymmärtänyt että jälki loppui vaikka annoin pallon jäljen päässä. ei huolinut palloa, vaan etsi missä se jälki jatkuu. Ainakin Pitkolla oli kova halu jälkihommia tehdä, sitä vaan on reenattava lisää.

Pullan kuulumiset

Pullan voi oikein hyvin olosuhteisiin nähden, on vielä pitkän aikaa toipilaana mutta nyt jo niin villi ettei tahdo millään pysyä turkissaan,(vaikeaa on kun on niin paljon paljasta pintaa näkyvissä... ). Kävelylenkillä olessa tahtois juosta ja loikkia joka paikassa, siinä on tekemistä että sais hänen kävelemään rauhallisesti hihnassa.

Eilen Pulla pääsi jäljestämään pellolle ja kyllä oli intoa vaikka toisille jakaa. Jälki oli sellainen että joka askeleella oli makupala, ei kovin pitkä kun on kumminkin kevään eka jälkireeni ja muutenkin pitkästä aikaa pääsi tekemään jotain.

Pullalla oli kova hinku jäljelle, yritti vetää pellolle päin vauhdilla ja minä kovasti komentamaan että ottais rauhallisesti. Vihdoin pääsimme paalun luokse ja Pulla istumaan. Hetken rauhotuttiin ja käsky lähteä jäljestämään. Pulla jäljesti aika tarkasti, pikkusen oli hosumisen makua. Into ylitti taidot näin pitkän reenitauon jälkeen. Jalka ei haitannut ollenkaan, ehkä olis pikkusen saanut haittaa ei olisi ollut niin huolimaton jäljellä,ja olis malttanut ajaa jäljen tarkemmin. Ei muuta kun reeniä lisää, saa jotain mielekästä tekemistä kunnes on kunnossa tosi toimiin.

Maanantaina 21.4 menemme Eläinklinikka Apexiin kontrollikäynille ja samalla röntgenkuvataa Pullan polvi, saa nähdä kuinka hyvin on lähtenyt paranemaan ja koska voi aloittaa uintiharjotukset.

Pitkon hakureeni Halkia

Tällä kertaa Pitkolle laitettiin etukulmiin maalimiehet valmiiksi, ekalle maalimiehelle meni hyvin ja aika suoran pistonkin vielä teki, haukkui hyvin ja tarpeeksi pitkään. Toinen etukulman maalimies olikin sitten aika vaikea, lähti hyvin meni ensin suoraan, mutta sitten kääntyi aivan muualle kuin piti mennä joten huusin Pitkon takasin. Lähetin uudestaan toiseen etukulmaan, tällä kertaa vähän toisesta paikasta kuin ekan kerran. Lähti hyvin ja löysi maalimiehen, aloitti haukkumisen hyvin ja jatkoi niin kauan kunnes palkattiin. Kolmas maalimies oli myös valmis, piti olla umpparissa, mutta maalimies ei ollut löytänyt umpparia , joten oli aivan toisessa paikassa kuin alunperin piti olla. No siinä vaiheessa kun lähetin Pitkon kolmannnelle maalimiehelle mulla ei tietenkään ollut aavistustakaan missä hän oli piilossa. Umppari oli sen verran lähellä keskilinjaa, että näki hyvin mitä koira teki piilolla. Olin todella hämmästynyt kun Pitko meni umpparin luokse ja kiersi sen joka puolelta ja JATKOI MATKAA etsien maalimiestä. Ilmeeni oli varmaa näkemisen arvoinen kun katsoin vaan minne Pitkon suuntasi, en edes älynnyt kutsua koiraa pois. Ja onneksi en huutanut mitään sillä hetken päästä Pitko alkoi haukkua, oli löytänyt "eksyneen maalimiehen". Loput kaksi viimeistä maalimiestä otettiin sitten haamuina ja ilmaisut olivat hyviä. Hyvä reeni kaikenkaikkiaan, opin että kannattaa luottaa koiran toimintaa, kun se on oppinut hakemaan maalimiehen ja ilmasemaan niin vaikka ohjaaja ei tarkkaan tietäisi maalimiesten piiloja niin kyllä Pitko hakee ne ylös. Ainakin tällä kertaa toimi tosi hyvin.

Pitkon hakureeni Virvik

Olimme lauantaina Virvikissä hakuilemassa Marianin ja kumppaineiden kanssa. Pitkolla oli etukulmat valmiit , toisesta etukulmasta sai tuuliapua. Haki maalimiehet ylös ja ilmasi melko hyvin, pistot vain ei olleet suoria, seilas mettässsä kuin laiva merellä. Jonka vuoksi muutimme reenin kulkua ja otimme loput 4 maalimiestä haamuina, että saatais pistot suoremmiksi. Kaikilla maalimiehilla ilmasut olivat melko hyviä, ei jätä maalimiestä mutta vähän haukku pätkii. Vielä on paljon tehtävää ennenkuin voi edes ajatella kokeisiin menoa. Reeniä lisää...

Pitko esinereenit

Pitkon kanssa olemme reenanneet esineitä tänä keväänä kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla teimme niin, että Pitko näki kun kaksi esinettä vietiin esineruutuun ja kaksi siellä oli jo valmiina. Pitko haki ne esineet jotka se oli nähnyt sinne vietävän ja kaksi muuta haki aika hyvin. Teki töitä hyvällä motivaatiolla. Esineet olivat vieraat.

Toisen kerran pääsimme porvoolaisten kanssa esinereeneihin kaffebergintielle. Pitkolle tehtiin niin, että näki kun esine jätettiin ruutuun, lähti hyvin hakemaan esinettä, löysi ja toi hyvin. Seuraavat esineet olikin sitten vaikeita, näytti että haju oli esineistä mutta ei malttanut paikallistaa tarpeeksi missä esine oli. Työskenteli kumminkin sitkeesti ja muutaman kerran otin Pitkolla uuden lähetyksen ruutuun. Lopulta kumminkin sai kaikki esineet ylös mitkä olikin tarkoitus nostaa. Myös tässä reenissä oli vieraita esineitä.

Kuten Miettisen Jukka kommentoi kannattais Pitkolla opettaa tarkempaa työskentelyä ja että sillä olisi heti esineruutuun lähdettäessä nenä auki. Siihen sitten paneudutaan ja reenataan se asia kuntoon.

Pullan kuulumiset

Pullalla todettiin viime syksynä kierukkavaurio polvessa joten hän jäi silloin sairaslomalle ja aloin kuntoutta takajalkaa, pidin Pullan lenkillä hihnassa ja muutenkin yritin rajoittaa turhaa riehumista vapaana. eläinfysioterapeutti Kerttulan Virve hoiti Pullan jalkaa muutamia kertoja ja silloin tuli juttua Hyvinkäällä olevasta Koirakylpylästä. Soitin sinne ja sain ajan eläinfysioterapeutti Riina Kellmanille. Riina hoiti Pulla kolme kertaa ja joka kerralla olimme vesiterapiassa, kuten minä sitä nimitin akvaariokävelyksi, 20 min keralla. Jalka alkoikin toimia paremmin kunnes talvella 2008 Pulla alkoi ontua tosi pahasti samaa jalkaa. Käytiin eläinklinikka Avecissa tutkimuksissa ja rötgenissä jossa todetiin eturistisiteen vaurio. Sitten vaan tilaamaan aika Malmin Eläinklinikka Apexista. Sain ajan Esa Eskeliselle joka tutki jalan ja totesi että ristari oli kokonaan poikki.

Maaliskuussa Pullan jalka sitten leikattiin avoleikkauksella TPLO-menetelmällä (Tibial Plateau Levelling Osteotymy). Takajalka korjattiin kääntämällä sääriluun nivelpinta vaakasuoraan asentoon. Sääriluun yläpään niveltaso irrotettiin kaarisahauksella ja kiinnitettiin uuteen asentoon teräslevyllä ja ruuveilla. Samalla poistettiin sisäsivun nivelkierukan takahaaran rikkoutunut osa. Näin Pullan askeltaessa polveen ei enää synny voimaa, joka liikuttaa sääriluuta eteenpäin suhteessa reisiluuhun.

Pullan vamma on syntynyt joskus aikaa sitten, en osaa sanoa koska, joko palloa tai frisbiitä heittäessä, jolloin on jalkaan kohdistunut kiertoliike.
Nyt ei muuta kun kuntoutetaa jalkaa pikkuhiljaa, hitaalla hihnalenkillä ja kun ollaan käyty röntgenkontrollissa niin sitten ehkä pääsemme jossain vaiheessa uintiharjotuksiin.
Näillä eväillä eteenpäin tähtäimessä jalka kuntoon ja kisoihin...=D

Pitkon kuulumiset

Nyt kun sain taas kirjoiteltua, niin kai sitä on jatkettava.

Pitkon kanssa olimme maneesireeneissä syksyllä ja keväällä, mutta ne jäivät kesken kun itse jouduin käsileikkaukseen ja en uskaltanut lähteä reenailee kun käsi oli kipeä. Teimme kuitenkin jotain pientä aina, muuten olis mopo karannu käsistä kokonaa.

Kun kevättä kohti mentäessä olen kuntoutunut niin olemme Pitkon kanssa pystyneet reenailemaan paremmin.
Olemme reenaileet hakua pitkin talvea kun on ollut mahdollisuus vähäisen lumen vuoksi.
Hakureenit on alkanut mennä hyvin ja Pitko on mennyt aika hyvin eteenpäin reeneissä. Ilmasut on vielä vähän vaiheessa, mutta maalimiehen luona kyllä on pysynyt eikä aikomustakaan jättää sitä. Ei muuta kun reenejä lisää erilaisissa paikoissa ja reeniryhmissä jos vain mahdollista. Olemme onneksi päässeet vierailemaan porvoolaisten reeneissä ja mukavaa on ollut kun on saanut hyviä neuvoja jatkossa mitenkä sitä ilmaisua voi vahvistaa. Pitko on haukkuva hakukoira ja haluaisin että sen haukku olisi mahdollisimman kuuluvaa ja yhtäjaksoista. Paljon on vielä reenattava, että voitaisiin mennä kokeisiin asti.

Kävimme myös tutustumassa Hyvinkäällä Koirakylpylä Aptuksessa. Siitäkö Pitko tykkäs kun pääsi uimaan altaaseen ja vieläpä talviaikaan kun muuten olla uitu vain kesällä. Se on hyvää liikuntaa kun talvi on ollut niin vähäluminen, että ei ole päässyt irrottelemaan hangessa.

Loppu vuosi 2007

Kylläpä vierähti ennenkuin sain taas kirjoiteltua juttuja tänne.


Loppu vuosi 2007 meni aika hyvin Pitkon kohdalta, mutta Pullan kohdalta loppu vuosi meni sairastellen, joten vielä ollaa vailla sitä viimeistä ykköstulosta!


Pitko suoritti BH:n Koskenpäässä hyväksytysti. Siitä nyt sitten on jatkettava reenejä eteenpäin, että päästäis jossain vaiheessa oikein virallisiin kokeisiin asti. Epävirallisissa kokeissa kun ollaa jo muutama kerta käyty harjoittelemassa. Aika hyvältä on näyttänyt touhu....


Pulla kilpaili ekan kerran SM:ssä jossa tuloksena 230p ja koulari. Miettisen Jukka ohjasi pullan maastossa. Siellä huomattiin että Pulla ontui toista takajalkaa, joten kisojen jälkeen mentii lääkäriin ja lääkäri totesi polvessa olevan vaurion. Ja niin Pulla joutui sairaslomalle.

Tästä vaan eteenpäin mennää Pullaa kuntouttaessa ja Pitkoa reenatessa kohti ekoja kokeita.